Asikkalan Marttayhdistys ry



Etusivu / Yhteystiedot / Toiminta / Kuvagalleria / Reseptejä ja ohjeita / Historia / Pöytäkirjat ja säännöt / Jäseneksi / Linkkejä



Historia

Asikkalan Marttayhdistyksen asiakirjat vuosilta 1905-1997 on arkistoitu Asikkalan Kotiseutuarkisto Hinkalaan. Tässä voit tutustua arkistoluetteloon.

Asikkalan Marttayhdistyksen historiikki v. 1905-2005

Asikkalan Marttayhdistys on eräs maamme vanhimpia Marttayhdistyksiä ja Itä-Hämeen Marttapiiriliiton alueen vanhin. Sen syntysanat lausuttiin Asikkalan pappilassa maaliskuun 7. päivä vuonna 1905. Yhdistyksen perustajia olivat Olivia Louhela, Elin Colerus ja Emmi Colerus.

Perustamisen jälkeen seuraakin sitten hämärä kohta Asikkalan Marttayhdistyksen historiassa, sillä kokousten pöytäkirjat löytyvät vasta vuodesta 1913 lähtien. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi muutaman vuoden ajan perustajajäsen Emmi Colerus, joka oli Asikkalan silloisen rovastin tytär ja toimi talousopettajana. Hän muistelee yhdistyksemme  25-vuotiskertomuksessa, kuinka perustavaan kokoukseen haettiin kansakoulun opettaja Olli Pajari pitämään pöytäkirjaa, kun niin vaativaan tehtävään ei kukaan läsnä olleista uskaltautunut. Hän kertoo myös, että alkuun ei pidetty kokouksia pöytäkirjoineen, vaan käytiin kylästä kylään kansakoululta kansakoululle pitämässä herättäviä kokouksia valaisevine esitelmineen eri toiminta-aloilta martta-aatteesta.Vuonna 1906 jäseniä oli jo 70. Alueellisesti yhdistykseen kuului Kurhila , Hillilä, Vähä-Äiniö, Viitaila ja Kirkonkylä.

Ensimmäiseksi martat innostuivat kanojen hoidosta, sillä siitä sai omaa rahaa. Hillilässä ja Kirkonkylässä olivat munien vastaanottoasemat, joista munat vietiin Vääksyyn. Siellä ne leimattiin, pakattiin ja lähetettiin Helsinkiin ja Heinolaan. Puutarhanhoito alkoi kiinnostaa, ja jo vuodesta 1913 lähtien vuoteen 1941 oli yhdistyksellä melkein joka vuosi puutarhuri tai neuvoja. Talviaikaan tämä neuvoja piti keitto- ja ompelukursseja ja kesäaikana yhdistyksen jäsenet laittoivat kovasti puutarhoja kuntoon ja istuttivat hedelmäpuita ja pensaita.

Keittiökasvien siemeniä ostettiin suuremmissa erissä, ja niitä sitten martat pussittivat ja myivät ympäri pitäjää.

Vuonna 1919 saivat koulukeittolat alkunsa marttojen ansiosta, sillä martat panivat keräyksen toimeen asian hyväksi.

Kutomakursseja on ollut ohjelmassa monta kertaa, ja vuonna 1929 oli vuoden kestävä miesten veistokoulu, joka veikin marttojen rahavarat vähiin. Tämän vuoksi martat järjestivät Viitailan pellavamarkkinoille marttojen kahvilan sekä lisäksi suuret iltamat Vääksyyn ja niin oli taas rahapulasta selvitty vähäksi aikaa. Naisten kutomakursseista kerrottakoon esimerkkinä 8-9 kuukautta kestänyt kiertävä naiskotiteollisuuskoulu.Ompeluseuroja ei pidetty ennen sotia lainkaan.

 30-luvulla valittiin eri kylien kylämartat, jotka huolehtivat jäsenmaksujen keräämisestä. Johtokunnan vastuulla oli kaikki rahankeräys, juhlat, kurssit yms.

Vaikka Asikkalan Marttayhdistys perustettiin jo vuonna 1905, rekisteröitiin yhdistys vasta v. 1932. Samana vuonna Vesivehmaa erosi Asikkalan Marttayhdistyksestä muodostaen oman yhdistyksen.

Sota-aikana martat avustivat siirtoväkeä, lähettivät sukkia ja huopia rintamalle ja ottivat kummilapsen jota avustettiin rahallisesti usean vuoden ajan. Samaan aikaan aloitettiin vähävaraisten perheiden avustaminen lähettämällä heille paketteja jotka sisälsivät muunmuassa vaatteita. Perheitä oli ympäri Suomea, ja työ jatkui aina 1970-luvulle asti.

Sodan jälkeen innostus marttailuun laimeni, ja yhdistyksessä mietittiin, mitä tehtäisiin asian hyväksi. Viimein päätettiin jakaa Asikkalan Marttayhdistys kyläkerhoihin, joissa kussakin oli oma johtokunta ja joiden toiminta oli itsenäistä aina rahan hankkimista ja käyttöä myöten.

 Niinpä sitten v. 1947  yhdistys jaettiin seitsemään kerhoon:Vääksyn, Kurhilan, Vähimaan, Isoäiniön, Vähä-Äiniön-Pulkkilan, Viitaila ja Kirkonkylän kerhoihin. Yhdistyksen johtokunnan muodosti ainoastaan yksi kerhon jäsenistä , suurimmista kerhoista johtokunnassa istui tosin kaksi jäsentä. Yhdistys oli se yhdistävä ja kokoava elin, jonka kautta asiat hoidettiin edelleen.

Tässä yhteydessä mainittakoon suurella kunnioituksella Asikkalan Marttojen Marttaveteraanina rouva Ragni Pätiälän, joka itseänsä säästämättä uhrasi voimiaan ja aikaansa Asikkalan Marttojen hyväksi. Hänen nimensä näkyy ensi kerran pöytäkirjoissa vuonna 1919, jolloin hän tuli Marttayhdistyksen sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1924, jolloin tuli valituksi yhdistyksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajana hän toimi yhtämittaisesti 39 vuotta. Vuonna 1963 hän siirtyi varapuheenjohtajaksi.

Kyläkerhoissa alkoi vilkas toiminta. Asikkalan kirkonkylän Marttakerhon ensimmäinen puheenjohtaja oli rouva Astrid Mäkelä. Seuraavana vuonna valittiin puheenjohtajaksi Sievä Helkiö joka oli siinä virassa vuoteen 1955.Yhdeksi pitkäaikaisimmista martoista mainittakoon Kirkonkylän kerhon ensimmäinen rahastonhoitaja Saimi Hanskala, joka valittiin rahastonhoitajaksi vuonna 1950  ja tätä virkaa hän hoiti aina vuoteen 1976 asti. Vuonna 1954  valittiin sihteeriksi Kaija Pohjonen sittemmin Heino, joka hoiti tointa ansiokkaasti yhteensä 43 vuotta eli vuoteen 1997 asti. Mainittakoon myös Taimi Suntiola, joka on ollut mukana kyläkerhon perustamisesta lähtien ja on yhä edelleen yhdistyksemme kunniajäsen.

Kerho-iltoja pidettiin säännöllisesti. Laulettiin ja suoritettiin ohjelmaa. Myyjäisiä järjestettiin sekä kansakoululla että seurakuntasalilla. Kerholaiset keräsivät tarpeita ja leipoivat leivät ja kahvileivät ja tavarat menivät kuumille kiville. Myös taloudellinen tulos oli hyvä. Nyt pystyttiin ostamaan myrkkyruisku ja myöhemmin myös pölytin kasvimaiden tuholaisten hävittämiseksi. Myöhemmin pystyttiin hankkimaan kahviastiasto, jota vuokrattiin pientä maksua vastaan.Vuokraaminen on edelleenkin mahdollista. Kurssi-innostus oli kova. Pidettiin rottinki-, lampunvarjostin-, haapalastu-, tarjotin-, yms. kursseja. Vuonna 1955 tuli puheenjohtajaksi Aura Heikkilä. Uutterasti  hän jaksoi tehdä marttatyötä lähes kaksikymmentä vuotta aina kuolemaansa asti eli vuoteen 1973.Aura Heikkilän työtä puheenjohtajana jatkoi ansiokkaasti seuraavat 24 vuotta Helena Laukkala.

 Kirkonkylän martat ovat olleet järjestämässä Pulkkilan marttojen kanssa kahvitarjoilua museon avajaisissa, piispantarkastuksen aikana yms. Osallistuimme ehtoollispikarien hankintaan ja vuonna 1962 kirkkoon hankitun vihkiryijyn ”Onnen neliön” hankintaan.

 Vuoteen 1966 mennessä kaikki Asikkalan Marttayhdistyksen alaiset kerhot olivat itsenäistyneet omiksi yhdistyksiksi ja Kirkonkylän Marttakerho perinyt Asikkalan Marttayhdistyksen nimen.

Viimeisen kolmen vuosikymmenen ajan yhdistyksen toiminnan perustana on ollut marttaillat joissa on luettu piiriliiton terveiset ja keskusteltu ajankohtaisista asioista sekä tehty käsitöitä kahvittelun lomassa. Erilaiset retket,erityisesti teatteriretket ovat olleet jäsenten suosiossa, samoin joka vuotiset pikkujoulut. Kurssi toimintaa on edelleen jonkun verran ja yhdistys tekee yhteistyötä alueen muiden yhdistysten kanssa. Eritoten yhteistyö Pulkkilan marttojen kanssa 70-ja80-luvuilla oli vilkasta.

Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan pitämällä myyjäisiä ja kahvituksia. Erityisesti marttojen järjestämille kahvituksille on ollut viime aikoina yhä enemmän kysyntää.Avustustoiminta on muuttanut muotoaan enää ei avusteta yksittäisiä henkilöitä tai perheitä, vaan suurempia yhteisöjä Piiriliiton tai kansainvälisten avustusjärjestöjen  kautta. Martta-aate on edelleenkin sama kuin sata vuotta sitten, toimimme kotien ja perheiden hyväksi.

Vaikka yhdistys elää ja voi hyvin, koettiin 1990-luvun puolessa välissä suvantovaihe. Yhdistyksen jäsenet ikääntyivät, rivit harvenivat ja voimavarat uupuivat Vuonna 1997 pitkällisen harkinnan jälkeen yhdistys päätettiin lakkauttaa. Kylältä löytyi viime hetkellä puuhanainen Inkeri Konola joka otti ohjat käsiinsä.Lisäksi löytyi vielä muutamia uusia innokkaita marttoja. Yhdistys pelastui. Tällä hetkellä ahkerasta jäsenten hankinta kampanjoinnista huolimatta varsinaisia jäseniä on kymmenen. Nykyisistä jäsenistä toiminnassa ovat olleet pisimpään mukana Maija Koskema ja Taina Suntiola, joka toimi rahastonhoitajana 1976-1997. Lisäksi kunniajäseninä ovat pitkään martta toiminnassa mukana olleet Taimi Suntiola, Kaija Heino ja Helena Laukkala.

Edellisten sukupolvien käden jälki näkyy yhdistyksessämme edelleen ja aina silloin tällöin  menneet ajat putkahtavat keskusteluissa esiin.Jos yhdistystä vertaa johonkin se voisi olla vaikka räsymatto johon jokainen jäsen on jättänyt oman raitansa toiset kapeamman ja toiset leveämmän, toiset vaaleamman ja toiset kirkkaamman..

Lopuksi toivotaan nyt vain yhdistykselle pitkää ikää ja vireää toimintaa

Lähteenä käytetty Asikkalan Marttayhdistyksen arkistoa.

Huhtikuussa 2005

                            Anneli Rekola